Maanantai.
Aamulla ylös ja pyörällä kouluun. Niinhän se meni kuuskymmentäluvullakin, kun ekaa kertaa menin kouluhun. Ei silloon ollu... Nyt saman saa teherä vappaehtoosesti ihan omasta taharosta. Matkalla jualahti miälehen että kohta tästä koulusta tuloo sitä tylsää (koodaus ei voi tiätysti olla koskaan tylsää) jokapäiväästä puurtamista. Joku uskalti ohiittaa, siihen unohtu tylsät asiat. Emmä yhtää hitahampi voi olla. Pimiää oli, onneksi oli valot.
Jatkoin funktioiden kirjoittamista. Täs kohtaa tajusin (pyytämättä ja yllättäen) että samalla kun funktioita kirjoittaa, oppii muistamaan mitä funktioita on olemassa ja miten ne toimii. Onkahan se vähä niinku tarkootuskin. Ei tartte hokia että memcpy on memory copy, memcpy on memory copy...
Koodaus jymähti iltapäivällä ihan totaalisesti. En oo hetkeen ollu niin hukassa. Opin (tai ainakin luulen niin) mitä NULL, 0 ja \0 tarkoittaa. Toisaalta niin oon luullu ennenkin. C-koodin tähdet (kaks peräkkäin **) sekootti asiaa viälä lisää. Kiitos kavereiden, selvisin siitä.
Funktioiden tekeminen eteni muuten (jos ei nolla draamaa lasketa) ihan kivasti. Virheitä tuli 22. Nollaan pääseminen vaatii tosi paljon. Toisaalta, niinhän se on ilmarajapinnassakin (radiotekniikkaa tämä) että muutaman prosentin error rate on parempi kuin täysin virheetön tiedonsiirto. Säälittävä vertaus mutta tulipahan ny kiriootettua.
Huamenna on vähä muuta tekemistä. Eli tulee semmonen vajaa koulupäivä. Ehkä vain 7 tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti